kaikkea ilmaa
etäiset lentelevät kappaleet
juon lasista teetä ajattelematta mitään
aina jotakin tulee vastaan
kuulin ulkoa tuulen äänen pyyhkiessäni pienellä pyyhkeellä tiskipöydän reunaa
teelasini toin punaiselle tarjottimelle tietokoneeni viereen
hämäryyttä tänäänkin
ei mitään iloa
yhden lampun valossa kirjoittelen
sitten ei ole yhtään mitään
mitä siitä voi sanoa
vielä ei ole nälkä
miten toimin ajankohtani puitteissa
kuinka mahdollisuudet tavoittavat minut
kuinka valmis olen uuteen
miten tämä tila on palvellut minua
aina keksin jotakin
välillä siirtelen huonekaluja uuteen järjestykseen
miten kaikki ihmisen elämässä muotoutuu
mikä on tilanteeni
kykenenkö näkemään koko kuvan
kirjoitan kun en muuta voi
haluaisin puhua jonkun kanssa
mutta ei ole ketään
minne kaikki ovat kadonneet
olen aina ollut yksin
kenet olen elämässäni tavannut
silloin olin nuori
syleilin naista
missä hän nyt on
en tiedä
en tiedä mistään mitään
en jää tähän
sammutan koneen
menen viereiseen huoneeseen
siellä minulla on valkoisella pöydällä kalenterini ja päiväkirjani
kynällä kirjoitan päiväkirjaani jotakin aivan muuta
minne lähtisin kävelylle
istun ikkunan luona
ehkä jotakin tulee mieleen
